Kuinka kositaan sormuksella?

Sormuksella kosiminen

Heti alkuun todettakoon, että väärää tapaa ei ole olemassa. Ei vääränlaista sormusta, ei vääränlaista tapaa kosia, ei vääriä materiaalivalintoja. Kaikki ovat vapaita rakentamaan oman tarinansa. Käsitelemme aihetta oman näkemyksien, perinteiden ja eroavien kulttuurien näkökulmasta.

Kosiminen tapahtuu kun pyydetään kihloihin. Kihlaus on lupaus avioliitosta. Kihlautumisen jälkeen voidaan olettaa, että avioliitto ollaan solmimassa ja tulevista häistä voidaan puhua vapaasti. Pääsääntöisesti minkäänsortin uudelleenkosintaa vihkisormuksella ei ole enää tarvetta suorittaa.

Sormuksella kosiminen on romanttinen ja perinteinen tapa, joskaan ei välttämättömyys. Populäärikulttuurista opitun tavan implementoiminen suomalaisiin perinteisiin voi olla hieman hankalaa, koska sormusten tyylillinen järjestys on täällä poikkeava.

Kas Amerikassa asioiden tapahtumajärjestys kulkee siten, että kihlautuessa ainoastaan nainen saa kihlasormuksen mieheltä. Perinteen mukaan mies hankkii tämän sormuksen ja polvistuu pyytäen naisen kättä. Amerikassa naiselle tuleva kihlasormus on usein näyttävä ja suuremmalla kivellä varustettu. Amerikassa mies ei käytä kihlasormusta lainkaan. Amerikassa vasta avioliittoon vihkiytymisen yhteydessä pariskunnan kumpikin osapuoli ottaa käyttöönsä hillitymmät, usein kivettömät sormukset.

Meillä taas sormusten järjestys on yleisesti hieman päinvastainen. Euroopassa laajalti totuttu tapa on se, että kihlautuessa pariskunnan kumpikin osapuoli ottaa sormukset käyttöönsä. Euroopassa kihlasormus on usein kultainen ja kivetön, joskin nykyään naisen kihlasormuksessa on yleinen esimerkiksi maltillinen rivitimantti-istutus. Kihlasormukset ovat kumminkin täkäläisesti yleisesti verrattain tyylillisesti pelkistettyjä. Avioliittoon vihkiytymisen yhteydesssä ainoastaan morsian ottaa myös toisen sormuksen käyttöönsä; vihkisormuksen ja tämä on sormuksista usein se näyttävämpi.

Hattua voi tietysti hieman nostaa niille rohkeille ja romanttisille miehille, jotka tulevat itse valitsemaan pariskunnan kihlasormukset, vaikkei se suoranainen standardi meillä päin olekaan. Useammin asiat etenevät siten, että kosinta tapahtuu itseasiassa ilman sormusta. Kosimisesta voi helposti luoda myös ilman sormusta romanttisen, itsensä näköisen ja ikimuistoisen tapahtuman. Kihlasormuksien valitsemisesta liikkeessä jää siitäkin mukava yhteinen muisto. Näin voidaan myös varmistaa, että kertalaakista on sekä sormuksen tyyli että koko kohdillaan.